Asa 12.2.2016 @ Sport It, Oulu

Heti kärkeen on pakko todeta, että We Got Beat-klubi tekee hyvää duunia Oulun keikkascenelle. Oon jo pitkään ollut sitä mieltä, että Oulussa on liian vähän keikkoja ja niitä vähäisiäkin markkinoidaan huonosti. We Got Beatin facebook-markkinointi on ollut erilaista, mutta toimivaa.

Asan keikka sattui samalle päivälle Mirel Wagnerin kanssa, mutta kiitos Nelivitosen aikaisin alkavien keikkojen, ehdin molempiin!

Lämppärinä keikalla oli tuttuja kasvoja. Muksuina mun silloisen parhaan kaverin naapurissa asuneet Siltalan pojat a.k.a Siltala Bros. Jätkien tuotanto ei ollut kuitenkaan tuttua joten oli mukava ehtiä Nelifemmasta ajoissa. Hyvää meininkiä ja reggae-vivahteista räppiä lauluosuuksilla höystettynä.

Itse Asa veti lopunkin Sport Itistä täyteen. Näytti jopa aiheuttavan hieman ongelmia päästä lavalle, kun mies pyyhälsi paikalle yleisön joukosta eikä lavan takaa.

Yleisö eli keikkaa kyllä mukana täysillä heti alusta asti. Pieni suvantovaihe keikassa tuli kun tekniikka petti, eikä dj saanut oikeen mitään biittiä kajareista ulos. Asa hoiti kuitenkin keikkaa eteenpäin ilman taustoja niin kauan, että tekniikka saatiin kuosiin taas.

Vaikka yleisö tuntui tykkäävän, omaan makuun Asa tuntui jopa hieman vaisulta. Jälkikäteen mietin kuitenkin sen ehkä johtuvan siitä, etten Asan soolokeikkaa oo nähnyt vuosiin. Jätkäjätkien mukana meno on aina niin kova, ettei kenestäkään lavalla olijasta saa vaisua tekemälläkään.

Suosituinta Asan tuotannosta tuntuu edelleen olevan Avain-nimellä 2001 julkaistu Punainen Tiili albumi. Tämän levyn biisit näyttivät osuvan yleisöön parhaiten. Ei kyllä mikään ihme, on tuo albumi allekirjoittaneen mielestä edelleen Suomen paras rap-albumi ikinä. Muistan 15-vuotiaana lökäpöksynä soittaneeni sitä levyä sekä Fintelligensin Kelaa Sitä-kappaletta yhteiskuntaopin opettajalle. Jostain tuolta kai se hieman vasemmalle kallistunut ajatusmaailma politiikkaan kumpuaa.
Pienestä nostalgia-tripistä huolimatta Asan keikka oli tasapainoinen yhdistelmä uudempaa ja vanhempaa.

Ja jälleen se on mainittava: Asan ääni. Omaan makuun se toimii parhaiten pehmeissä slovareissa, mutta kyllä tää soolokeikka osoitti sen, ettei miehen kieli mene solmuun nopeimmissakaan rap-osuuksissa.

Mielenkiinnolla odottelen näkyykö Asa kesän festareilla vai mennäänkö Jätkäjätkien mukana?

Vaikka muuten voikin kehua We Got Beattia järjestelyistä, pakko sanoa ettei Sport It oo suosikkejani keikkapaikoista. Paikan valot on vaan täysin mahdottomat kuvata tällaiselle amatöörikuvaajalle. Alla näkee miksi...

-Tiina