maanantai 23. heinäkuuta 2018

Tärpit Qstockiin!

Pari vuotta sitten pistin blogiin postauksen omista tärpeistä Qstockiin. Postaus oli yllättävän suosittu ja sitä ois tarvittu kuulemma myös viime vuonna.

Perjantain tärpeiksi on nostettava ehdottomasti viime vuoden mielenkiintoisin suomalainen naisääni: Vesta.

Yle X:n vuoden läpimurtoartistiksi sekä raadin että yleisöäänestyksen perusteella valittu Vesta julkaisi vasta keväällä debyyttialbuminsa, mutta oli tuttu näky jo viime vuonna useilla festareilla. Vestan Sun katu-biisi oli yks viime vuoden eniten kuunnelluimmista suomalaisista biiseistä omilla soittolistoillani. Oman tuotannon lisäksi upeat vierailut Töölön Ketterän Valitsemaanne Numeroon-kappaleella, Kauriinmetsästäjien Revi Mua-kappaleella ja Pyhimyksen Kynnet kynnet- kappaleella ovat kaikki upeita esimerkkejä mihin tuolla riipivän kauniilla tulkinnalla pääsee.


Viimeksi kun annoin Qstock-tärppejä, en tainnut antaa ainuttakaan päälavan tärppiä. Tällä kertaa tulee: Lily Allen.

Oulussa on jo viime vuosien aikana vihdoin nähty "oikeasti" isoja ulkomaalaisia nimiä, kiitos Qstockin. Valitettavasti Oulussa ei ole nähty ainuttakaan tämän päivän ison kokoluokan pop-artistia. Tänä vuonna tämä korjaantuu, kun Qstock on buukannut päälavalle Lily Allenin. Tällä buukkauksella Qstock nostaa itsensä vihdoin samalle tasolle muidenkin suomalaisten festareiden kanssa. Kritisoin Qstockia vuosia siitä, että pääesiintyjiksi valikoitui lähinnä 80-luvulla viimeksi hittejä tehneitä entisiä staroja ja joka vuosi sai odottaa tuleeko sieltä nyt illan viimeiseksi Europe vai Roxette. Tämän päivän staroja oli turha toivoa. Tämän vuoden artistivalinnoissa on otettu huomioon ne vanhojen kaipaajat Bad Religionilla lauantaille, mut uuden ja tämän päivän musiikin kuuntelijat mm. Lily Allenilla.



Jos Lily Allen ei sitten kuitenkaan kiinnosta, samaan aikaan Rytmirannalla on bileet, koska Gasellit.

Gaselleista ei tällä kertaa isompaa esittelyä, sillä muutama päivä sitten Hoodfest-postauksessa löytyy kuvia ja juttua edellisestä Oulun keikasta. Haluaisin ehdottomasti nähdä Gasellit myös Qstockissa, mut päällekkäisyys Lily Allenin kanssa kallistuu nyt Lilyn eduksi, sillä Gasellit oon nähny tälle vuotta jo kahdesti.

Koska aikuisiällä oon tosissani fanittanut vain yhtä yhtyettä, on pakko käyttää fanityttöhetki siihen, että tärppään myös toisen päälavan esiintyjän: Hurts.

Tuo mahtipontisen melankolinen Manchesterilais-duo sai mut otteeseensa heti debyyttialbumillaan ja on pitänyt otteessaan siitä lähtien. Kahdesti Ruisrockissa ja kahdesti Helsingissä livenä nähtynä on pakko sanoa, et tää duo toimii! Tyylikästä ja eleganttia esiintymistä upean bändin kanssa.

Suomi oli ensimmäisten maiden joukossa, kun Hurts breikkasi Iso-Britannian ulkopuolella ja tästä johtuen Suomi tuntuu olevan bändille erityinen paikka. Ensimmäisen Happiness-albumisen jälkeen kun kakkos-albumi Exile ilmestyi, levyn sisäkannessa luki suomeksi Onnellisuus maanpaossa.

Bändin ensimmäinen levy on ehdottomasti melankolisin ja siksi toiminut mulle kaikkein parhaiten. Uusin levy vaati eniten kuuntelukertoja ennen kuin sytyin siihen ja osa biiseistä aukesi vasta kun kuulin biisit viime syksynä Helsingissä livenä.

Hurtsin tavaramerkki livekeikoilla on valkoiset ruusut. Yleensä niitä on keikan aluksi pianon päällä ja lavan reunoilla, mutta keikan aikana duon ihana laulaja Theo Hutchcraft heittää niitä yleisöön. Joko tällä keikalla on mun vuoro napata niistä yksi?
Jos nappaat niistä yhden, tää fanityttö tarjoo vaikka bissen festarialueella jos toimitat mulle!

Kävikö jo selväks et oon fani?




Lauantain ensimmäisiksi tärpeiksi pääsevät kaksi suomalaista tänä vuonna lopettavaa bändiä. On siis viimeiset mahdollisuudet nähdä nämä kaksi keikoilla.

Lokakuussa viimeiset keikkansa soittava oululainen Satellite Stories ja joulukuussa KUUSI loppuunmyytyä viimeistä keikkaansa soittava Disco Ensemble. Jos et ole vielä jompaa kumpaa livenä nähnyt, nyt ois aika juosta eturiviin.

Vaikka bändit edustavat täysin eri genreä, niitä yhdistää ihan uskomaton live-energia. Siinä missä Disco Ensemblen eturivissä on joskus jopa rajuksi käyvä pitti, saatat Satellite Storiesin keikalla nähdä laulaja Esan hyppäävän yleisön sekaan bailaamaan.



Lauantaina Qstockissa esiintyy myös mies, joka on itkettänyt mua tänä vuonna jo kolme kertaa: Pyhimys. Ensin Nelivitosessa, sitten Hoodfesteillä ja lopulta Provinssissa niin pahasti, että joku tuntematon tyttö tuli halaamaan mua. En koskaan kyynelien läpi nähnyt kuka se oli, mut hei jos luet tätä niin kiitti! Kiitti myös sille toiselle tuntemattomalle tytölle joka toi mulle nenäliinan kun biisi loppui. Jos et vielä lukenut Hoodfest-postausta, syy itkuun löytyy sieltä.

Jos et vielä oo nähny Pyhimystä livenä, mee äkkiä! Kohta se on Vain Elämässä ja myy keikat loppuun niin ettet saa lippuja... eikä ku hei. Se tekee niin jo nyt.

Tämän vuoden ainoa "tätä ette varmaan tiiä"-tärppi tulee Ruotsista: Skott.

Tai itseasiassa tiedätte, jos ootte lukenu mun blogia tänä vuonna. Skott nimittäin palkittiin tänä vuonna Hollannissa Eurosonic Noorderslag-festarien yhteydessä järjestetyssä European Border Breakers Awardseissa. Juttua sieltä tämän linkin takana.

Tää kaunisääninen poppari sopii varmasti kesäpäivän fiilistelyyn!



Tänä vuonna oon ottamassa taas kuvia Qstockissa, joten tulkaa nykimään hihasta jos törmätään. Yritän pistää Qstock postaukset sit blogiin as soon as possible.
-T

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti