maanantai 6. toukokuuta 2019

Uusia areenoita ja hyppyjä yli genrerajojen

Kevät on edennyt pitkälle sitten edellisen blogipostauksen. Hiljaisuutta blogissa on riittänyt kahdestakin syystä: Keikkakevät on ollut allekirjoittaneelle harvinaisen hiljainen, mutta myös blogin lukijamäärien väheneminen on saanut miettimään formaattia uusiksi.

Päässä on pyörinyt vaihtoehtoina vlog ja podcast, mutta varsinkin jälkimmäisen kohdalla itselle rakas keikkakuvaaminen jäisi vähemmälle. Entä sit instagramin aktivoiminen ja podcast? Mielelläni ottaisin vastaan kommentteja mikä formaatti toimisi just sulle.

Joka tapauksessa, toistaiseksi mennään blogin puolella, mutta vähän uusitulla konseptilla. Jokainen keikka ei välttämättä saa enää omaa postausta, ellei keikalta löydy reilummin hyviä kuvia, vaan pistetään muutama keikka nippuun aina samaan postaukseen.

Vaikka keikkakevät on ollut normaalia hiljaisempi, on keikkoja silti tullut nähtyä. Musagenreistä on hypitty toiseen parhaimmillaan jopa saman viikon aikana, mutta on myös tutustuttu Oulun uusiin keikkapaikkoihin.

Hollannin jälkeen ensimmäinen keikka Oulussa, olikin uudella areenalla, eli uudella Club Teatrialla. Sain mahdollisuuden tutustua uuteen Teatriaan VIP-lippujen kera Tungevaag&Raabanin keikalla. Useamman vuoden tauon jälkeen paluu Teatrialle oli mulle kuin olisin kotiin tullut, sillä tajusin välittömästi juuri tätä kaivanneeni Ouluun. Iso tila, korkea lava, kakkoskerroksen hyvällä lavanäkyvyydellä varustettu VIP-tila, hemmetin toimiva isoilla narikkatiloilla varustettu sisäänpääsy ja reilusti myyntipisteitä. Tämä kaikki on puuttunut Oulusta jo vuosia ja tästä syystä varsinkin isommat ulkomaalaisnimet ovat loistaneet poissaolollaan Oulun keikkakartalta.

Uus Teatria pistettiin pystyyn vauhdilla viime syksynä, joten tämän talven ja kevään keikkamarkkinoille tila oli auttamattomasti liian myöhässä, mutta uskon että tuon kapasiteetin keikkapaikkaan tullaan saamaan vielä isoja nimiä.

Tungevaag&Raaban tuntui omassa kuplassani olevan nimeltä monelle todella vieras, vaikka tänä kesänä Weekend-festareillakin esiintyvä kaksikko on tuottanut useita Suomenkin kanavilla soivia radiohittejä. Useampi omista kavereista väitti ettei oo ikinä kaksikosta kuullutkaan, ennen kuin muutaman biisin pisti Spotifystä soimaan. Tämän jälkeen kommentit olivatkin "AI ONKS TÄÄ MUKA OULUSSA KEIKALLA?!"

Ikävä kyllä, ilmeisen moni muukin oululainen oli pihalla kyseisen kaksikon tuotannosta, sillä harmittavan tyhjäksi Teatria tuona iltana jäi. Kyseinen musagenre kuitenkin toimii noin suuressa tilassa parhaiten, kun väkeä on ja bileet kovimmillan.

Itse keikka kuitenkin toimi kaikkine valoshow- ja pyroefekteineen. Vaikka dj-tuottaja-genre ei livenä eniten omaan nilkkaan kolahda, arvostan niin kutsuttuja "soittavia dj-tuottajia" erittäin paljon. Soittavilla dj:llä tarkoitan niitä, joilla vähintään yks käsi pysyy kiinni dj-pöydässä, oli toinen käsi sitten mikissä huudattamassa yleisöä tai muuten vaan haippaamassa jengiä. Nämä tyypit ei hyppää yleisön joukkoon tai dj-pöydän päälle villitsemään yleisöä, vaan soittaa/miksaa koko ajan. Tungevaag&Raaban kuuluivat juuri tähän porukkaan ja tämä nosti keikan arvostusta entisestään.

Mikä hienointa, keikka oli aikamatka aivan 80-luvun alulta tähän päivään kun miksausten joukossa kuultiin Bon Jovista Red Hot Chili Pepperssien kautta Rihannaan ja kaikki toimi.

Kevään seuraava keikka olikin noin kuukautta myöhemmin aivan eri genressä ja aivan eri areenalla.

Madetojan salissa, osana Oulun musiikkijuhlia, nähtiin Ismo Alanko Oulu Sinfonian kera.


Pakko sanoa, etten kaverini kanssa varsinaisesti yleisön keski-ikää ainakaan nostanut tuolla keikalla. Kun itse on tottunut Ismon näkemään lähinnä festareilla, pääsin jopa vähän yllättymään yleisön ikäjakaumasta, joka ei festareilla ole yleensä ihan vastaava.

Itse keikka oli upea. Mielettömiä uusia sovituksia sinfoniaorkesterille Ismon biiseistä uran varrelta ja mikä mielenkiintoisinta, toisen puoliajan aloitti KUUSI julkaisematonta biisiä. Toki Ismon mukaan niitä ei välttämättä koskaan julkaistakaan. Kun musiikkiura on kestänyt noin kauan kuin Ismo Alangon, on pöytälaatikkoon varmasti kertynyt materiaalia vastaaviin tempauksiin.

Itse Ismo kommentoi keikan aikana, että on hienoa olla Oulun musiikkijuhlilla ja "kerrankin on tarpeeksi iso bändi... ja hyvä"

Seuraavana päivänä genrehyppäys oli jälleen suuri. Tuttuun ja turvalliseen 45specialiin paluu keikkojen merkeissä oli jälleen helppoa ja varsinkin kun lavalle nousi Asa & Band. Oli vierähtänyt aika reilusti jo aikaa siitä, kun näin viimeksi Asan bändin kanssa. Itse pidän ehdottomasti Asasta enemmän bändin kans ja osasyynä tähän on varmasti useat keikat Jätkäjätkien kanssa. Nyt kuitenkin pienemmällä kokoonpanolla kuin Jätkäjätkien kans, mut ehdottomasti toimivampi setti kuin "vain" dj:n kanssa.

Keikka oli mahtava sekoitus jopa Avaimen ajoista uuden Asa&Band-levyn ajoille asti. Nuo Avaimen ajan biisit tulee nykyään jopa hieman yllätyksenä, kun luulin niiden loppuneen Punainen Tiili-kiertueeseen.

Asa nähdään Oulussa Ihkussa 24.5. sekä Asa & Band nähdään mm. Provinssissa ja Qstockissa tänä kesänä.

Saman viikon genrehyppelyyn tuli lisättyä vielä kolmas keikka. Torstaina Ismo Alankoa Oulu Sinfonian kanssa, perjantaina Asa&Band ja lauantaille Kingston Wall.

Pakko myöntää, että Kingston Wall on jäänyt mulla hyvin vähäiselle kuuntelulle. Ehkä olen aavistuksen liian nuori Kingston Wallin kuuntelijakuntaan tai sitten grunge ja punkrock vei mua siinä vaiheessa kun musiikki alkoi kiinnostaa tarpeeksi. Mutta kun asiakkaani tarjosi lippuaan kun itse ei ollutkaan menossa keikalle... niin.. no... en mä oo koskaan ilmaisesta keikkalipusta kieltäytynyt.

Onneksi en kieltäytynyt nytkään. Teatrialle saapuessani hetken kyllä epäröin onko musta jonottamaan 300-400 metriä keikalle, jonne en alunperinkään ollut lippua hankkinut, mutta onneksi Teatrian lipuntarkistus ja narikka vetää tehokkaammin kuin minkään muun keikkapaikan Oulussa.

Tällä kertaa ei tunnelma jäänyt yleisömäärästä kiinni, vaan Teatria täyttyi huomattavasti paremmin kuin edellisellä vierailullani ja yleisö eli keikkaa kyllä täysillä mukana. Itse keikka oli erittäin hyvä, mutta jotenkin erilainen mitä olin odottanut. Tai ehkä en edes tiennyt mitä olin odottanut. Joka tapauksessa, keikka sai mut tutustumaan Kingston Wallin musiikkiin paremmin jälkikäteen.

Kingston Wall nähdään mm. Provinssissa ja Qstockissa tänä kesänä.

Viimeisin kevään keikoista tuli nähtyä pääsiäisenä, niin ikään uudella areenalla. Samuli Putron Pienet Rukoukset levynjulkkari-kiertue rantautui Oulussa Voimala 1889:in. En ollut Voimalassa aikaisemmin vieraillut ja jotenkin olin kuvitellut sitä isommaksi. Kuitenkin aika pieneen tilaan oli aseteltu pieni lava punaisen tiiliseinän eteen ja yleisölle penkkejä.

Upea, intiimi klubikeikka alkoi kahdella kappaleella jotka Putro esitti yksin. Putron livekeikoista olen aikojen saatossa pitänyt eniten ns. bändikeikoista, joissa perus bändikokoonpanolla on soitettu hieman rockimmat versiot Putron biiseistä. Tällä kertaa toista miestä suuremmaksi ei lavakokoonpano kasvanut kahden biisin jälkeenkään, mutta tällä kertaa tuo tila ja intiimi keikka toimi tuolla pienellä kokoonpanolla.

Keikkapaikkana Voimala 1889 tuntui olevan uusi myös Putrolle itselleen, mutta mies vaikutti helpottuneen juuri tilan sopivuudesta tämän kiertueen teemaan.

Keikan alkupuolella kuultiin reilusti juuri uuden levyn kappaleita, mutta loppua kohden mentiin syvemmälle Putron tuotantoon. Rauhallisesta tunnelmasta huolimatta myös Milloin jätkät tulee, Anna nyt, Älä huuda mulle ja Kohta pidetään hauskaa tyyliset kappaleet oli saatu istumaan settiin ihan täydellisesti.

Keikan kohokohta oli encoren viimeinen kappale. Putro nousi tuolille kitaran kanssa yleisön keskelle ja esitti ilman mikrofonia kappaleen Älkää Unohtako Toisianne. Tuo kappale ja tapa miten se esitettiin, sai kyyneleet silmiin varmaan useallekkin katsojalle yleisössä. Jokaisessa kohdassa, kun kappaleessa laulettiin "älkää unohtako toisianne", Putro otti katsekontaktin johonkin yleisössä istuneeseen ja nyökkäsi tälle ikään kuin todeten: Älkää unohtako toisianne.




Samuli Putro nähdään kesällä mm. Provinssissa ja Qstockissa.

Koska mun seuraavat keikat tulee olemaan jo kesän isompia keikkoja, olisiko tarpeen tehdä postaus kesän festarivinkeistä? Haluatko festarivinkit vain niille festareille mille mä olen menossa vai käynkö läpi kaikki Suomen isoimmat festarit vinkkejä varten? Laittakaas kommentteja vaikka instagramin kautta: @festariluuhaajankeikkakirja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti